Vauhtia suomalaisten pk-yritysten kasvuun – Kotimaiset pääomasijoittajat sijoittivat jälleen puoli miljardia kasvuhaluisiin yrityksiin

Yleisestä talouden epävarmuudesta huolimatta suomalaiset buyout- ja growth-sijoittajat ovat jatkaneet sijoittamista kasvaviin pk-yrityksiin aiempien vuosien tahdilla – vuonna 2022 sijoitettu summa kipusi jälleen yli puoleen miljardiin euroon. Pääomasijoitusrahastoihin on kerätty viime vuosina ennätysmäärät sijoitettavia varoja, joten sijoituksia kasvukumppania etsiviin yrityksiin on odotettavissa jatkossakin.

Kasvua tavoitteleviin listaamattomiin pk-yrityksiin sijoittavat suomalaiset buyout- ja growth-sijoittajat tekivät yhteensä 530 miljoonan euron edestä sijoituksia vuoden 2022 aikana. Sijoituspotti jakaantui 75 yrityksen kesken.

Vaikka etenkin 2020-luvun alku on edennyt kriisistä kriisin, suomalaisten pääomasijoittajien sijoitusaktiivisuus on pysynyt huomattavan tasaisena. Viimeisen viiden vuoden aikana suomalaiset buyout- ja growth-sijoittajat ovat sijoittaneet vuosittain keskimäärin puoli miljardia euroa noin 80 pk-yrityksen kasvun vauhdittamiseen.

”Pääomasijoittajat muodostavat vakaan ja luotettavan moottorin, joka vie suomalaisia yrityksiä eteenpäin markkinasuhdanteista riippumatta. Kuten tilastot osoittavat, meillä on Suomessa toimiva listaamattomien yritysten rahoitusmarkkina, joka pyörii tasaisesti maailman myllerryksistä huolimatta”, kommentoi Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Anne Horttanainen.

Suomalaisten buyout- ja growth-sijoittajien kasvuosaaminen on valjastettu etenkin kotimaisten pk-yritysten vauhdittamiseen – vuonna 2022 tehdyistä sijoituksista yli 90 % suuntautui aiempien vuosien tapaan kotimaisiin yrityksiin. Sijoituksia tehtiin ympäri Suomen – Uudenmaan jälkeen eniten sijoituksia suuntautui Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Vuonna 2022 pääomasijoittajan kasvukumppanikseen saivat muun muassa digitaalisia työnhaku- ja rekrytointipalveluja tarjoava Duunitori, henkilöstöpalveluyhtiö Bolt.Works, kyberturvallisuus- ja IT-palveluiden tuottaja Netox, sekä sähköisten ajoneuvojen latausratkaisujen palveluntarjoaja Eva Global.

”Pääomasijoittajat ovat aktiivisia omistajia, jotka sijoittavat yrityksiin, joissa on kasvupotentiaalia. Tarjoamme konkreettista tukea tämän tavoitteen saavuttamiseen ja autamme yrityksiä ympäri Suomea kasvamaan ja kansainvälistymään”, kertoo Juhana Kallio, Pääomasijoittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomasijoittaja Intera Partnersin toimitusjohtaja.

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien omistamat yritykset kasvavat liikevaihdolla mitattuna kahdeksan kertaa ja henkilöstömäärällä mitattuna jopa kaksikymmentä kertaa verrokkiyhtiöitä nopeammin.

Sijoitettavia varoja riittää – myös tulevaisuuden kehityksestä on pidettävä huolta

Vuosien 2018–2022 aikana suomalaisiin buyout- ja growth-rahastoihin on kerätty yhteensä ennätykselliset 3 miljardia euroa uusia varoja. Niin sanottua dry powderia, eli sijoitettavissa olevaa varallisuutta on rahastoissa nyt huomattava määrä.

Vuonna 2022 kerättiin etenkin vähemmistösijoituksia tekeviä growth-rahastoja, kun Mandatum Asset Management ja Nordia Management julkaisivat toiset rahastonsa, ja uutena toimijana kasvurahastokentässä aloitti Voland Partners. Lisäksi Taaleri julkaisi uuden bioteollisuusrahastonsa ja Saari Partners toisen enemmistösijoituksia tekevän buyout-rahastonsa vuonna 2022.

”Yritysten kasvattamiseen on nyt hyvin varoja tarjolla, ja pääomasijoittajat pitkäjänteisinä toimijoina jatkavat toimintaansa normaaliin tapaan erilaisten suhdanteiden läpi. Uusia sijoituskohteita etsitään aktiivisesti tälläkin hetkellä”, Kallio sanoo.

Tuoreen suomalaisten pääomasijoittajien markkinatunnelmia seuraavan barometrin mukaan buyout- ja growth-sijoittajat kokevat laadukkaita sijoitusmahdollisuuksia olevan tarjolla yhtä paljon kuin aiemminkin. Barometrissä tarkasteltiin tämän hetken markkinatilannetta ja verrattiin sitä puolen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Rahastojen varainkeruun koetaan sen sijaan vaikeutuneen ja yleisen varovaisuuden rahastosijoittajien keskuudessa lisääntyneen.

”Kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi rahoitusekosysteemimme tulee kasvaa ja kansainvälistyä. Pääomasijoitusrahastojen kotimaisen ja ulkomaisen varainkeruun esteet on poistettava ja rahastoilla on oltava kilpailukykyiset mahdollisuudet houkutella kasvupääomaa Suomeen”, kommentoi Horttanainen.

Irtautumistahti pysyi tasaisena listautumisten hiipumisesta huolimatta

Pääomasijoittajat omistavat yrityksen tietyn kasvuvaiheen ajan, jonka jälkeen sijoittajat irtautuvat, eli myyvät omistamansa osuuden yrityksestä. Vuonna 2022 nähtiin voimakasta laskua listautumisanneissa sekä Suomessa että maailmalla, eikä irtautumisia listautumisen kautta tehty Suomessa myöskään pääomasijoittajien toimesta. Helsingin pörssiin vuosina 2015–2021 listatuista yrityksistä noin puolella on taustallaan pääomasijoittaja.

Muita reittejä pitkin onnistuneita irtautumisia tehtiin kuitenkin viime vuoden aikana 38 kappaletta, mikä on lähellä viimeisen viiden vuoden keskiarvoa. Pääosa irtautumisista oli teollisia yrityskauppoja ja myyntejä toiselle pääomasijoittajalle.

”Yritysten listautumisvalmiuksia kehitetään normaaliin tapaan, ja pörssi on irtautumisvaihtoehtona edelleen sijoittajille mielenkiintoinen. On hienoa, että onnistuneita irtautumisia on tehty haastavasta markkinatilanteesta huolimatta tasaiseen tahtiin, ja alaskirjauksia ei ole vuonna 2022 tehty ollenkaan. Irtautumisten tuotot maksetaan pääomasijoitusrahastoihin sijoittaneille tahoille, joita ovat esimerkiksi suomalaiset työeläkeyhtiöt”, Horttanainen päättää.

• Lisätietoja tilastoista (PDF)
• Pääomasijoittajat ry:n kuvapankki

Lisätietoja:

Anne Horttanainen, toimitusjohtaja, Pääomasijoittajat ry
+358 40 510 4907, anne.horttanainen@paaomasijoittajat.fi

Juhana Kallio, hallituksen puheenjohtaja, Pääomasijoittajat ry
+358 40 526 6629, juhana.kallio@interapartners.fi

Juulia Korkiavaara, viestintäpäällikkö, Pääomasijoittajat ry
+358 40 673 8376, juulia.korkiavaara@paaomasijoittajat.fi

Pääomasijoittajat ry (FVCA) tekee pääomasijoitusalan edunvalvontaa. Edustamme monipuolista sijoittajajoukkoa, joka rakentaa kestävää kasvua ja jonka kohdeyritykset työllistävät yli 70 000 työntekijää. Pääomasijoittajat – Kasvun rakentajat

Suomalaiset startupit keräsivät jälleen ennätyspotin rahoitusta – kokonaissumma nousi 1,8 miljardiin

Suomalaiset startupit ovat keränneet ennätysmäärän kasvurahaa viime vuonna. Suurin sijoittajaryhmä on pääomasijoittajat, joiden sijoittama summa nousi jo yli miljardiin.

Kotimaiset startupit keräsivät jälleen ennätysmäärän kasvurahaa. Vuonna 2021 niihin sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia, nyt summa on kasvanut lähes puolella miljardilla.

“Suomalaisten startupien saama rahoitus on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Muutaman edellisvuoden aikana kasvu on ottanut suuria loikkia, ja myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kehitys on ollut positiivista”, kertoo Anne Horttanainen, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

Startupit keräävät rahoitusta useilta eri sijoittajatahoilta. Aiempien vuosien tapaan suurin osa rahoituksesta tuli pääomasijoittajilta, jotka sijoittivat suomalaisiin startupeihin yhteensä yli miljardi euroa vuoden 2022 aikana. Nousua on reilusti edellisvuodesta, jolloin pääomasijoittajat sijoittivat suomalaisiin startupeihin yhteensä 886 miljoonaa. Vuoden 2022 summasta 280 miljoonaa tuli kotimaisilta pääomasijoittajilta ja 753 miljoonaa ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Näissä luvuissa ovat mukana sekä venture capital- että growth-sijoitukset startup-yrityksiin.

Mittavan potin, 597 miljoonaa, sijoittivat myös muut ulkomaiset sijoittajat, johon kuuluvat muun muassa yritykset ja rahastosijoittajat.

Suomalaisiin startupeihin sijoittivat myös kotimaiset enkelisijoittajat (37 miljoonaa) ja muut suomalaiset sijoittajat, kuten rahastosijoittajat ja työeläkeyhtiöt (53 miljoonaa). Kotimaisen joukkorahoituksen kautta sijoitettiin 70 miljoonaa.

Ennätyssummaa paisuttivat muun muassa toimitusketjujen tehostamiseen keskittyvän Relexin alkuvuodesta julkaisema 500 miljoonan sijoituskierros ja tietokantapalveluyritys Aivenin 200 miljoonan kierros. Muita suuria sijoituskierroksia keräsivät kvanttitietokoneita kehittävä IQM (128 miljoonaa) ja satelliittiteknologiayritys Iceye (120 miljoonaa).

“Suurimmissa rahoituskierroksissa pääosassa ovat usein ulkomaiset rahastot. Useiden kymmenien tai satojen miljoonien rahoitusta ei yksin suomalaisin voimin voida tehdä, ja jotta kotimaiset startupit voivat kilpailla globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten kanssa, kansainvälistä rahaa tulee houkutella Suomeen entistä pontevammin”, Horttanainen kertoo.

Suomalainen venture capital -kenttä kypsyy ja kansainvälistyy 

Kotimaisilla venture capital -sijoituksilla on suuri merkitys startup-yritysten kasvulle ja kehitykselle. VC-sijoittajien rahoituksella startupit kasvavat ideavaiheesta suuremmille kansainvälisille vesille saakka.

Suomalaiset venture capital -sijoittajat sijoittivat yhteensä 358 miljoonaa kotimaisiin ja ulkomaisiin startupeihin vuonna 2022. Summasta 238 miljoonaa sijoitettiin suomalaisiin yrityksiin ja 120 miljoonaa ulkomaisiin yrityksiin. Pääomasijoitusalan kehitys ja kansainvälisyys näkyy sijoitustoiminnassa: suomalaiset venture capital -rahastot ovat muutaman edellisen vuoden aikana sijoittaneet yhä enemmän myös ulkomaisiin startupeihin.

“Kansainvälistyminen näkyy sekä suomalaisissa startupeissa että kotimaisissa rahastoissa. Sen myötä verkostot ulkomailla vahvistuvat, mikä on pienen markkinan etu”, kommentoi Jussi Sainiemi, pääomasijoitusyhtiö Voima Venturesin osakas ja Pääomasijoittajat ry:n venture capital -työryhmän puheenjohtaja.

Kotimaisten venture capital -rahastojen varainkeruu oli menestyksekästä vuonna 2022. Sijoitettavia varoja kerättiin ennätysmäärä, yhteensä 402 miljoonaa. Aiempi ennätysmäärä kerättiin vuonna 2019 ja se oli 345 miljoonaa. Vuonna 2022 FOV Ventures ja Innovestor Life Science julkaisivat ensimmäiset rahastonsa. Myös Inventure, Butterfly Ventures ja Wave Ventures julkaisivat uudet rahastonsa.

“Kehitys on positiivista – rahastojen koot ovat kasvaneet ja uusia rahastoja on perustettu. Kirittävää kuitenkin vielä löytyy. Vaikka meillä on jo muutamia yli sadan miljoonan venture capital -rahastoja, suurempia sijoituskierroksia johtavat satojen miljoonien rahastot vielä puuttuvat”, kertoo Horttanainen.

Maaliskuussa 2023 tehdyn pääomasijoitusbarometrin mukaan sijoittajat kuitenkin kokevat rahastojen varainkeruun vaikeutuneen aiemmasta.

“Yleinen epävarmuus taloudessa tietenkin aiheuttaa haasteita myös tälle alalle. Nyt onkin se hetki, kun pääomasijoitusrahastojen varainkeruun esteitä pitää purkaa, jotta kasvurahoitusta startupeille riittää jatkossakin”, sanoo Horttanainen.

Hyvän kehityksen pitää jatkua

Edellisen neljän vuoden aikana suomalainen startup- ja venture capital -ekosysteemi on noussut uudelle tasolle. Startupien keräämässä rahoituksessa on otettu kasvuloikka, menestyviä yrityksiä on enemmän ja rahastojen varainkeruu on ollut onnistunutta.

Tunnelmat tulevaisuuden kehityksestä ovat kuitenkin epävarmoja. Tilastojen valossa sijoitusaktiivisuus on ollut Suomessa hyvällä tasolla vielä loppuvuodestakin, mutta muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa on jo nähty aktiivisuuden hiipumista. Barometrin mukaan VC-sijoittajat kokevat, että hyviä sijoitusmahdollisuuksia on aiempaan tapaan, mutta viime aikoina Suomessa on noussut keskusteluun uusien startupien laskeva määrä.

Startupien määrän hupeneminen huolestuttaa myös Horttanaista: “Pääomasijoitusalan ja koko ekosysteemin kehitys on monen toimijan pitkäjänteisen työn tulos. Jotta hyvä kehitys ei ota takapakkia, yhteistyötä kasvun edistämiseksi ja yritysten määrän lisäämiseksi on jatkettava. Odotankin myös uudelta hallitukselta kunnianhimoisia avauksia kasvu- ja yrittäjämyönteisen politiikan suhteen”, hän päättää.

Taustaa: VC-growth

• Suomalaisten startupien kasvaessa niiden sijoittajajoukkoon on VC-sijoittajien lisäksi tullut growth-vaiheen pääomasijoittajia, jotka ovat perinteisesti tehneet sijoituksia (yleensä vähemmistö) toimintansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin.
• Tässä raportissa growth-luokasta on ensimmäistä kertaa eritelty VC-growth-sijoitusvaihe, jolla kuvataan myöhemmän vaiheen sijoituksia nimenomaan startup-lähtöisiin yrityksiin.
• Iso muutos VC-growth-sijoituksissa suomalaisiin startup-lähtöisiin yrityksiin nähtiin vuosina 2021–2022. Näiden vuosien osalta osaan raportin graafeista on lisätty VC-growth-luokan sijoitukset.
• Muutoksen tavoitteena on paremmin kuvata suomalaisen startup-ekosysteemin kehitystä. Ensi vuoden raportissa pyritään tekemään laajempi analyysi myös aiemmilta vuosilta.

• Lisätietoja tilastoista (PDF)
• Pääomasijoittajat ry:n kuvapankki

Lisätietoja:

Anne Horttanainen, toimitusjohtaja, Pääomasijoittajat ry
+358 40 510 4907, anne.horttanainen@paaomasijoittajat.fi

Jussi Sainiemi, osakas, Voima Ventures
+358 40 564 4660, jussi.sainiemi@voimaventures.com

Juulia Korkiavaara, viestintäpäällikkö, Pääomasijoittajat ry
+358 40 673 8376, juulia.korkiavaara@paaomasijoittajat.fi

Pääomasijoittajat ry (FVCA) tekee pääomasijoitusalan edunvalvontaa. Edustamme monipuolista sijoittajajoukkoa, joka rakentaa kestävää kasvua ja jonka kohdeyritykset työllistävät yli 70 000 työntekijää. Pääomasijoittajat – Kasvun rakentajat

A’Pelago avaa digitaalisen alustan coworking-palvelulle saaristossa

Aboa Advest Oy on A’Pelago Experience Ab:n osakas

MEDIATIEDOTE

Julkaisuvapaa 30.1.2023

A’Pelago Experience Ab avaa tänään digitaalisen palvelun ja tarjoaa luovia työmahdollisuuksia ja yhteistyömalleja elinvoimaisen saariston hyväksi. Palvelun tavoitteena on olla yhteisöllinen.

Uusi konsepti luovuudelle, innovaatioille ja yrittäjyydelle herää henkiin Turunmaan saaristossa, kun A’Pelago Experience -yhtiön digitaalinen alusta coworking-työtiloille saariston palveluille lanseerataan tänään. Aloitteentekijöinä toimivat yrittäjät Patrik Anckar ja Timo Ketonen, joita ohjaa visio kestävän kehityksen mukaisesta, luovasta ja elinvoimaisesta saaristosta.

A’Pelago Experience osallistuu aidosti saaristosta kiinnostuneiden yrittäjien ja yritysten yhteisön rakentamiseen. Työelämän digitaalinen murros vaikuttaa trendinomaisesti yritysten ja näiden työntekijöiden kiinnostukseen yhdistää työ ja luontoelämykset. Digitaaliseen alustaan liittyy aluksi 12 eri kohdetta Saaristomerellä, nämä löytyvät osoitteesta www.apelago.fi. Kaikki toimipaikat tarjoavat digitaalisille nomadeille ja yrityksille luovan työympäristön kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja etätyöskentelyyn saaristossa.

Tämä tehdään varaamalla ns coworking-tiloja, joissa voi työskennellä ja tavata muita yrittäjiä. Kansainvälisistä digitaalisista varauspalveluista A’Pelagon erottaa se, että tunnemme kohteemme ja niiden yrittäjät ja pystymme siten sovittamaan yritysasiakkaan tarpeet kohteen palveluvalikoimaan. A’Pelago Experience toimii myös aktiivisesti yritysten konsultoinnissa ja erityisesti nuorten yrittäjien valmennuksessa.

Yhtiön tavoitteena on rakentaa saariston yrittäjyyttä edistävien yritysten, teknologioiden ja liiketoimintamallien verkosto. Toimintaan kuuluu vuosittainen kansainvälinen yritysseminaari, joka kokoaa yhteen päättäjiä, tutkijoita, yritysjohtajia ja sijoittajia sekä paikallisia yrittäjiä kehittämään uusia aloitteita saariston liiketoimintamahdollisuuksiin ja sen avainkysymyksiin. Tapahtuman nimi on A’Pelago Initiative ja se järjestetään Saaristokeskus Korpoströmissa 10.-11.8. Ohjelma ja nimekkäät puhujat ovat jo valmiina ja nähtävissä verkkosivuilla. Yhteistä puhujillemme ja panelisteillemme on, että kaikki ovat aktiivisesti kiinnostuneita saariston yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämisestä.

Paraisten saaristokaupungin elinvoimapäällikkö Maria Leppäkari näkee Turunmaan saariston täynnä mahdollisuuksia:

”Paraisten kaupunki on uudessa strategiassaan sitoutunut suojelemaan elinvoimaista saaristoa ja on siksi erityisen iloinen A’Pelago-aloitteesta. Maailma muuttuu, samoin kuin ajattelumme ja työmme kestävyyden, osallistumisen ja hyvinvoinnin kehittämisen puitteissa. Tuemme mielellämme innovatiivisia ja luovia kansainvälisiä aloitteita, kuten A’Pelago.”

Tanja Liljeqvist vastaa Kasnäsin hotellitoiminnasta. Hän näkee, että yhteistyö A’Pelago Experiencen kanssa voi osaltaan pidentää saariston yrittäjien kautta:

”Odotamme innolla osallistumista A’Pelagon palveluun ja näemme suuria mahdollisuuksia konseptin tarjoamassa yhteistyössä muiden saariston toimijoiden kanssa. Monipuolisen palvelu- ja tuotevalikoimamme sekä ainutlaatuisen sijaintimme ansiosta meillä on paljon tarjottavaa A’Pelagon käyttäjille. Konsepti tukee myös työtämme kestävän kehityksen parissa, josta on tulossa yhä tärkeämpi osa liiketoimintaamme.”

Anna Franzén on Turunmaan Saaristosäätiön toiminnanjohtaja. Hän näkee A’Pelago Experiencen konseptin olevan linjassa säätiön tavoitteen kanssa lisätä tietoisuutta siitä, että saaristo ei pysähdy vain siksi, että kesä loppuu.

”Saaristokeskus Korpoström on vilkas kohtaamis- ja työpaikka vuoden kaikkina kuukausina ja sopii siksi erinomaisesti A’Pelagoon. Saaristosäätiö on pääomistajana vain yksi monista talossa toimivista järjestöistä, ja yhteisössä on jo nyt inspiroiva sekoitus saaristolaisia, jotka työskentelevät kehitysasioiden parissa; tutkijoita, projektityöntekijöitä, Saaristomeren puistonvartijoita, taiteilijoita ja muita toimijoita. Odotamme innolla uusien toimijoiden tapaamisia, jotka laajentavat kaikkien näköaloja.”

Taustatietoja yrittäjistä:

Timo Ketonen on kokenut yrittäjä ja sijoittaja, hänen sydämensä sykkii kulttuurille ja saaristoelämälle. Hän perusti pääomasijoitusyhtiö Aboa Advestin vuonna 2015 ja on kolmannen polven perheyrittäjä. Ketonen on vakituinen asukas Nauvon Lillandetissa.

Patrik Anckar on sarjayrittäjä, brändiasiantuntija ja strateginen neuvonantaja, joka on toiminut pääosin globaalisti. Hänen juurensa ovat Saaristomeren luodolla, jossa hänellä on virtuaalinen toimisto kesäisin

A’Pelagon tiimiin kuuluvat myös Albin Järvinen (myynti ja asiakaspalvelu), Alina Sippolainen (markkinointi ja vastuullisuus) ja Andreas Anckar (Web-kehitys). A’Pelago Experience Ab:n toimisto sijaitsee Airisto Marinassa Paraisilla.

Lisätiedot:

Timo Ketonen, Partner ja perustajaosakas
Mobil 040 083 1205

Patrik Anckar, Partner ja perustajaosakas
Mobil 050 408 7730